KESKI-UUDENMAAN TEATTERI
***
Mikään ei ole hauskempaa kuin avioero. Tätä mieltä on ainakin käsikirjoittaja Minna Koskela, eikä täysin väärässä olekaan. Exän uus ja vanha kertoo siitä hetkestä, kun eron jälkeen ex-puoliso on löytänyt uuden kumppanin ja hänet olisi tarkoitus kohdata näennäisen aikuismaisesti ja sivistyneesti. Kaikki ei arvatenkaan mene aivan kuten on suunniteltu tai ole sitä miltä näyttää.
TAMPEREEN TEATTERI
*****
Ohjaaja Juha Luukkonen yhdessä Teatteri Siperian ja Projektori-ryhmän kanssa olivat kansalaissodan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi päättäneet dramatisoida uudelleen Hannu Salaman kirjan Siellä näkijä missä tekijä. Vaikka teoksessa pääasiassa elettiinkin 40-lukua, niin kansalaissodan haavat olivat edelleen syvät ja Tampere oli hyvin hyvin punainen. Jopa niin punainen, että kirjan ilmestyessä 70-luvun alussa, kommunistit syyttivät Hannu Salamaa heidän maineensa pilaamisesta.
TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI
****
En ole pisaran vertaa uskonnollinen ihminen. Ja vaikka olin etukäteen päättänyt, että olen avoimin mielin ja katson esityksen showna, vaikka se osoittautuisi uskontotunniksi tai herätysliikkeen telttakokoukseksi, pelkäsin katsomoon kävellessäni reagoivani samalla tavalla kuin takanani istunut herrasmies, joka kuorsasi molemmilla puoliajoilla. Mutta mitä vielä. Näyttämöllä ollut valtava ilo ja energia levisi katsomoon vieden kaikki mukanaan (paitsi ehkä sen yhden herrasmiehen).
RIIHIMÄEN TEATTERI
***
Vuonna 2028 yhteiskunta ja poliisien resurssit ovat romahtaneet. Poliisit eivät enää vaivaudu edes lähtemään rikospaikalle ja ilmoitetut rikokset jäävät pääsääntöisesti vain mappiin pölyyntymään. Ne joilla on varaa ostavat mielenrauhan vakuutuksilla ja yksityisiltä turvayhtiöiltä. Heikommassa asemassa olevat saavat tulla toimeen omillaan. Ihmiset on sirutettu tunnistamisen helpottamiseksi ja sähköportit erottavat paremman väen ei-toivotusta kansanosasta.
RIIHIMÄEN TEATTERI
***
Hämeenlinnan vankilan naiset tarjosivat katsojalle psykedeelisen matkan kaninkoloon.
HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI
***
Miehen haluttomuus parisuhteessa on asia, josta ei hirveästi ole julkisuudessa keskusteltu. Anna-Leena Härkönen, omaan rohkeaan kirjoitustapaansa, nosti asian pöydälle vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassaan Ei kiitos. Helsingin Kaupunginteatteri kertoo meille tämän, joillekin pariskunnille hyvinkin kipeän aiheen, komedian keinoin. Eikä aivan täysin osu maaliinsa.
TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI
*****
Nostalgiatrippi kultaisille 80- ja 90-luvuille. Ja kuinka terävä, tunteikas ja hykerryttävän hauska matka se onkaan.
TAMPEREEN TEATTERI
****
1918 Teatteri taistelussa hämärtää hienosti todellisuuden ja esityksen rajoja. Periaatteessa olit esityksessä mukana heti ovesta sisään astuttuasi, ennen kuin sait edes takkia narikkaan, ja pysyit siellä koko ajan kunnes kävelit ulos teatteritalosta. Ajatukset tosin jäivät kiinni pidemmäksikin aikaa.
HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI
**
Terveydellä ei pidä leikkiä, mutta onneksi sille voi nauraa.
HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI
**
Anni Blomqvistin Myrskyluodon Maija on hyvin vaikuttava ja traaginen teos. Olinkin yllättynyt Helsingin Kaupunginteatterin lähestymistavasta, sillä yleistunnelma oli pääosin hyvinkin positiivinen. Tarinan surulliset vaiheet olivat mukana, mutta niitä surtiin vain hetki. Yksi tuskan huuto ja elämä jatkui. Tämä ehkä saattoi olla näytelmän sanoma yleisölle. Elämä pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee.
