Syyssonaatti

ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Käsikirjoitus: Ingmar Bergman
Suomennos: Jukka-Pekka Pajunen
Dramatisointi ja ohjaus: Pasi Lampela
Lavastus: Markus Tsokkinen
Pukusuunnittelu: Heidi-Erika Tsokkinen
Valosuunnittelu: Max Wikström
Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen
Maskeerauksen suunnittelu: Kaarina Kokkonen
Rooleissa: Satu Silvo, Leena Pöysti, Carl-Kristian Rundman ja Ulla Raitio
Kuva: Yehia Eweis
Ensi-ilta: 14.2.2018
www.espoonteatteri.fi

“Mitä tahansa Eva miettii kutsuessaan äitinsä Charlotten luokseen seitsemän vuoden tauon jälkeen, hän ei voi kuvitella millainen heidän kohtaamisestaan muodostuu.

Eva elää miehensä ja sisarensa kanssa syrjäisessä pappilassa ja etsii edelleen itseään. Charlotte on menestynyt konserttipianisti, joka on uhrannut kaiken uralleen. Kun Charlotte saapuu kaikki vanhat jännitteet Evan ja hänen välillään nousevat pintaan. Kahden eri tavoilla voimakkaan ja haavoittuvan naisen yöllisestä välienselvittelystä kehittyy draama, josta kumpikaan ei selviä täysin ehjin nahoin.

Mutta löytyykö totuus? Ja kenen totuus se on, kenen totuus voittaa? Vapauttaako se vai jääkö jäljelle vain syvenevä yksinäisyys ja syyllisyys? Olemmeko vastuussa menneisyydestämme? Onko anteeksianto mahdollista, uskallammeko muuttua?

Syyssonaatti on tunnistettava ja väkevä esitys äidistä ja tyttärestä, ihmisistä, jotka ovat yhtä ristiriitaisia kuin rakastettavia, ja kysymyksistä, jotka ovat pelottavia mutta väistämättömiä.

Syyssonaatti perustuu legendaarisen ruotsalaisen teatteri- ja elokuvaohjaajan Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvaan, jonka tähtinä loistivat Ingrid Bergman ja Liv Ullmann. Lampelan ohjauksessa äidin ja tyttären roolit tulkitsevat Satu Silvo ja Leena Pöysti. Muissa rooleissa nähdään Carl-Kristian Rundman ja Ulla Raitio.

Pasi Lampelalta on nähty Espoon Kaupunginteatterissa aiemmin näytelmä Aurora ja menestysohjaus Edward Albeen klassikosta Kuka pelkää Virginia Woolfia? Hän on ohjannut Bergmania ennenkin: Yksityisiä keskusteluja Turun Kaupunginteatteriin ja Kohtauksia eräästä avioliitosta Helsingin Kaupunginteatteriin.“

~ Espoon Kaupunginteatteri ~

Syyssonaatti on vahvojen näyttelijöiden vahvaa tulkintaa. Satu Silvo ja Leena Pöysti loistavat päärooleissa äitinä ja tyttärenä, joista kumpikin on omalla tavallaan rikkinäinen ja kadottaneet toisensa. Heidän kohtaamisensa tuntuvat aidolta tarinan jokaisessa vaiheessa. Alun jälleennäkemisessä tunnustellaan ja tutustutaan uudelleen, mutta hyvistä tarkoituksista huolimatta lopulta kaikki menneisyyden haavat vääjäämättä repeävät tuskallisesti auki katsojien silmien edessä tunteiden vyöryessä edestakaisin niin lavalla kuin katsomossakin.  Ulla Raition rooli sairaana siskona on suhteellisen pieni minuutteina mitattuna, mutta suuri tarinassa. Jokainen hänen kohtauksensa on jollain tavalla hätkähdyttävä. Carl-Kristian Rundman aviomiehenä jää hieman taka-alalle vaikkei hänenkään roolisuorituksessa ole moitittavaa.

Katsomo on rakennettu lavan molemmin puolin joka omalta osaltaan vielä lisää esityksen intiimiä luonnetta. Takimmaisetkaan rivit eivät ole kovin kaukana lavasta. Erityismaininta lavastajalle todella hienoista aidoista sadepisaroista lavan molemmin puolin. Piti oikein väliajalla käydä tarkistamassa voiko se olla oikesti vettä vai jotenkin videoprojisoinnilla luotu illuusio.

En ole nähnyt Ingmar Bergmanin elokuvaa, joten minulla ei ole mitään vertailukohtaa alkuperäiseen materiaaliin, mutta Espoon kaupunginteatteri on joka tapauksessa tehnyt siitä hienon version.