HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI
****
“Kun saksalaisjoukot vetäytyvät Pohjois-Norjasta ja palaavat kotimaahansa, suomalaisnaisten palveluksia ei enää kaivata. Vain joitain raskaana olevia otetaan mukaan, muut saavat palata kotiin, häpeän saattelemina. Työskentely arvostetulle asevelikansalle onkin muuttunut maanpetturuudeksi. Välttääkseen vankileirin joukko naisia lähtee raskaalle ja vaaralliselle matkalle, toisiaan auttaen, valintojaan miettien.”
– Helsingin Kaupunginteatteri –
KOUVOLAN TEATTERI
****
Myrskyluodon Maija on varmaan jossain määrin tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle. Mikäli varsinaisesti ei olisi teosta missään muodossa kohdannutkaan, niin nähintään nimi on tuttu ja ehkä myös Lasse Mårtensonin klassisset sävelet, vaikkei niitä edes osaisi yhdistää teokseen. Mårtensonin musiikkia ei tässä versiossa tosin kuulla, vaan sävellystyöstä on vastannut Matti Puurtinen. Ja vaikka omassa päässäni Mårtensonia ei voi erottaa Myrskyluodon Maijasta, niin pidän todella paljon myös Puurtisen sävellyksistä.
KESKI-UUDENMAAN TEATTERI
***
70-luvun lopussa keravalainen rockabilly-yhtye Teddy and the Tigers valloitti Suomen nousemalla hittilistojen kärkeen. Sherwood Tigers ei kuitenkaan kerro yhtyeen tarinaa, vaan kietoo heidän musiikkinsa ympärille millaista oli olla keravalainen teini 70-80-lukujen vaihteessa.
VUOHENSAAREN KESÄTEATTERI
***
Parikymppinen Kaisu haluaa karistaa kotikaupungin tomut jaloistaan ja huomaa lehti-ilmoituksen, jossa pieni kyläkauppa etsii kauppa-apulaista. Kaisu näkee siinä mahdollisuutensa, hakee paikaa ja myös saa sen. Perillä häntä odottaa innokkaana Erni sekä hänen äitinsä ja siskonsa, jotka puolestaan eivät ole aivan yhtä ihastuneita Kaisun saapumisesta paikkakunnalle, eivätkä sitä myöskään peittele. Vähitellen sitkeä Kaisu kuitenkin ottaa hänelle kuuluvan paikkansa kaupassa ja kyläyhteisössä. Ehkä jopa vähän enemmänkin kuin mitä ilmoitukseen vastatessaan ajatteli, sillä lämpimät tunteet alkavat heräilemään Kaisun ja Ernin välillä.
HÄMEENLINNAN UUSI KESÄTEATTERI
**
Yksi kappale radiossa saattaa tuoda mieleen niin vahvoja muistoja, että siinä menee harmaimmankin virkamiehen elämä uusiksi. Näin käy Joukolle, joka on vuosikymmennet minuutintarkalla aikataululla hoitanut työnsä, vapaa-aikansa ja parisuhteensa. Mutta nyt kun mieleen palautuu nuoruudenrakkaus Marja-Leena, niin hänet on löydettävä vaivoja kaihtamatta, oli hän sitten Pohjois-Karjalassa tai Turkmenistanissa. Ja tämän seikkailun ohessa kuulemme hyvän kattauksen Leevi and the Leavingsin musiikkia.
TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI
****
Jos dekkarit yhtään kiinnostaa, niin tämä on lähes pakkokatsottavaa. Ja vaikka ei niin rikosmysteerien perään olisikaan, rankasta aiheesta huolimatta pinnalla poreileva komediallisuus ja hyväntuulisuus vie silti varmasti muutkin mukanaan.
KANGASALAN KESÄTEATTERI
****
Eivätpä vanhat opiskelukaverit Janne (Antti Peltola) ja Risto (Iikka Forss) arvaa, mihin ilta johtaa kun päättävät tavata vuosikausien jälkeen yhteisellä illallisella Jannen ja Helenan (Maija Siljander) kotona. Mukavaksi tarkoitettu ilta saa uuden kierteen, kun Riston uusi tyttöystävä Veera (Vuokko Hovatta) on ajomatkalla syntyneen riidan jälkeen ihan möks möks tuulella eikä suostu puhumaan mitään. Tästä Janne ja Helena vetävät nopean ja pitkälle menevän johtopäätöksen, että Veera on ulkomaalainen eikä ymmärrä suomen kieltä. Väärinymmärrysten kierre on siis valmis ja vauhti vain kiihtyy illan edetessä.
JYVÄSKYLÄN TEATTERIYHDISTYS KULISSI
***
Annie kertoo tarinan orpokodin portaille vauvana jätetystä pikkutytöstä, joka on kaikesta huolimatta säilyttänyt optimismin elämään ja uskon siihen, että vaikka aikaa on kulunut jo 11 vuotta, niin vielä jonain päivänä hänen vanhempansa saapuvat hänet noutamaan ja heistä tulee taas onnellinen perhe. Köyhä ja ikävä elämä orpokodissa saa kuitenkin eräänä päivänä yllättävän käänteen, kun imagoaan kirkastava miljardööri Warbucks on päättänyt ottaa yhden orpolapsen kartanolleen pariksi viikoksi. Tämä päätös mullistaa lähes kaikkien Annien ympärillä olevien elämän.
SALON TEATTERI / VUOHENSAAREN KESÄTEATTERI
*****
Äidinmaa kertoo neljän naissukupolven tarinaa samanaikaisesti kahdessa aikalinjassa. Kuulostaa sekavalta? Sitä se ei kuitenkaan onneksi ole. Tarina alkaa 80-luvun lopulta, kun Laura (Anni Salomaa) ja Anni (Ami Aspelund) saapuvat Annin äidin Vienon (Sari Koskela) perunkirjoituksiin hänen kyläkauppaansa ja Annin lapsuudenkotiin, jossa Anni ei ole käynyt vuosikymmeniin. Kaupasta löytyvät valokuvat herättävät Annissa muistoja ja Laurassa halua tietää lisää. Tämän jälkeen katsoja heitetäänkin 50 vuotta taaksepäin 30-luvun lopulle ja näytetään tapahtumat nuoren Annin (Vilma Koskela) näkökulmasta. Aina välillä palataan takaisin 80-luvulle ja peilataan kuinka aiemmat tapahtumat ja päätökset ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen.
KORPILAHDEN TEATTERI
***
Kuten kaikissa Sherlock Holmesin seikkailuissa, tässäkin eletään 1800 luvun lopun Englannissa. Baker Street 221 B:hen saapuu huolestunut tohtori Mortimer. Baskerville Hallin isäntä Sir Charles Baskerville on löydetty kuolleena ja tohtori Mortimer uskoo hänen kuolemassaan olevan jotain epäselvää. Ruumiin lähistöltä on löydetty valtavat koiran jäljet. Tämä herätti henkiin jälleen vanhat tarinat Baskervillen suvun kirouksesta ja kuinka legendan mukaan paholaiskoira suoraan helvetistä tappoi Dartmoorin nummella Sir Charlesin esi-isän Hugon ja on vainonnut Baskervillen sukua siitä lähtien. Tähän päivään mennessä kyläläiset eivät mielellään mene nummille pimeän aikaan, sillä he uskovat koiran edelleen elävän siellä. Ja aina silloin tällöin joku vannoo nähneensä tai kuulleensa valtavan koiran nummella liikkuvan.
